Onko kuntotarkastus pakollinen?

Ei ole. Ammattilaisen tekemä kuntotarkastus ei ole Suomessa pakollinen osa asuntokauppaa. Ostajan ja myyjän omat vastuut ovat kuitenkin voimassa riippumatta siitä, onko tarkastus tehty.

Ei ole. Omakotitalon kauppaa varten ei tarvitse lain mukaan teettää kuntotarkastusta. Pientalossa rakenteita, järjestelmiä ja korjaushistoriaa on kuitenkin usein paljon, joten asiantuntijan tekemä tarkastus voi antaa hyödyllistä teknistä tietoa ennen kaupantekoa.

Myyjällä ei ole yleistä velvollisuutta teettää kuntotarkastusta. Myyjän pitää kuitenkin antaa ostajalle oikeat tiedot rakennuksesta ja kertoa tiedossaan olevista olennaisista vioista, vaurioista, korjauksista ja muista kauppaan vaikuttavista seikoista.

Ostaja voi ehdottaa tarkastusta tai ottaa sen osaksi neuvoteltavia ostotarjouksen ehtoja. Tarkastuksen tekemisestä, ajankohdasta ja kustannuksista sovitaan kuitenkin aina osapuolten kesken.

Kyllä, jos siitä sovitaan selkeästi. Ehdossa kannattaa määritellä muun muassa kuka tarkastuksen tilaa ja maksaa, mihin mennessä se tehdään, mitä tapahtuu lisätutkimussuosituksen kohdalla ja kuinka kauan ehto on voimassa. Sanamuodon laatimisessa kannattaa käyttää kiinteistönvälittäjän tai juridisen asiantuntijan apua.

Vaatimukset vaihtelevat rahoittajittain ja kohteittain. Kuntotarkastus ei ole yleinen edellytys asuntolainan saamiselle, mutta pankki voi pyytää kohteesta lisäselvityksiä tapauskohtaisesti. Asia kannattaa varmistaa suoraan omalta pankilta tai rahoittajalta.

Voi, jos kaupan osapuolet niin päättävät. Tällöin ostajan pitää muodostaa käsitys rakennuksen kunnosta muiden tietojen, asiakirjojen ja oman huolellisen tutustumisensa perusteella, ja tarvittaessa käyttää muita asiantuntijoita.

Ei poista. Tarkastuksen teettäminen ei vapauta myyjää tiedonantovelvollisuudesta. Myyjän pitää kertoa tiedossaan olevat olennaiset asiat myös silloin, kun niitä ei ole havaittu tarkastuksessa tai kirjattu raporttiin.

Asiantuntijan tekemä tarkastus tukee ostajan omaa selvitystyötä, mutta se ei automaattisesti korvaa sitä. Ostajan kannattaa tutustua kohteeseen ja raporttiin itse sekä selvittää raportissa esitetyt epävarmuudet ennen päätöstä.

Ei paljasta. Asuntokaupan kuntotarkastus on pääosin aistinvarainen ja rakenteita rikkomaton. Rakenteiden sisällä olevia vaurioita ei voida sen perusteella sulkea pois, ja tarkastettavuutta voivat rajoittaa esimerkiksi pinnat, kalusteet, kulkuyhteydet ja sääolosuhteet.

Kustannuksen maksajasta sovitaan tapauskohtaisesti. Tarkastuksen voi maksaa ostaja, myyjä tai kustannus voidaan jakaa. Maksaja kannattaa kirjata selkeästi jo silloin, kun tarkastuksesta sovitaan.

Ajankohta valitaan tilanteen mukaan. Myyjä voi teettää tarkastuksen jo ennen kohteen myyntiin tuloa, se voidaan tehdä vakavan ostajaehdokkaan löydyttyä, ennen lopullista kauppaa tai selkeästi määriteltynä ostotarjouksen ehtona. Mikään näistä ajankohdista ei ole lain edellyttämä.

Suositus kannattaa käydä läpi ennen lopullista päätöstä. Osapuolet voivat sopia, tehdäänkö lisätutkimus ennen kauppaa, kuka sen tilaa ja miten havainnot vaikuttavat kaupan etenemiseen.

Osapuolia ei yleisesti velvoiteta suostumaan ammattilaisen tekemään tarkastukseen. Kieltäytymisen merkitystä kannattaa kuitenkin punnita osana kaupan kokonaisuutta ja keskustella siitä kiinteistönvälittäjän tai muun asiantuntijan kanssa.